1. Mittajohto
Yleismittarit ovat käteviä työkaluja, mutta niitä käyttäessä on helppo tehdä virheitä. Yksi yleisimmistä virheistä liittyy mittajohtoihin. Mietitäänpä, mitä pitää ottaa huomioon.
- Oikea liitäntä: Tarkista aina, että mittajohdot ovat oikeissa liitännöissä. Yleensä musta johto menee COM-liitäntään (common, eli maa) ja punainen johto jännitteen, virran tai vastuksen mittausliitäntään. Väärä liitäntä voi johtaa virheellisiin lukemiin tai jopa vahingoittaa yleismittaria.
- Johdon kunto: Tarkista säännöllisesti mittajohtojen kunto. Vaurioituneet johdot, joissa on esimerkiksi halkeamia tai paljasta johtoa, voivat aiheuttaa epätarkkoja mittauksia tai jopa sähköiskun vaaran. Jos johdot ovat kuluneet, ne kannattaa vaihtaa uusiin.
- Liitosten puhtaus: Pidä mittajohtojen liitokset puhtaina. Hapettumat tai lika liitoksissa voivat heikentää kontaktia ja vaikuttaa mittaustuloksiin. Puhdista liitokset tarvittaessa varovasti esimerkiksi kontaktispraylla.
2. Mittausalue
Mittausalueen valinta on yksi yleisimmistä virheistä yleismittarin käytössä. Väärä mittausalue voi johtaa epätarkkoihin lukemiin tai jopa vahingoittaa mittaria. Mietitäänpä tätä tarkemmin.
Olen itsekin mokannut tämän kanssa monta kertaa. Kerran yritin mitata pienen pariston jännitettä, ja olin vahingossa valinnut aivan liian suuren mittausalueen. Mittari näytti jotain ihan epämääräistä, eikä siitä saanut mitään selvää. Toisella kertaa taas valitsin liian pienen alueen, ja mittari ylikuormittui heti. Onneksi se ei hajonnut, mutta säikähdyksen sain.
Jotta vältyt näiltä ongelmilta, muista seuraavat asiat:
- Aloita aina suurimmasta mittausalueesta. Jos et ole varma, minkä suuruinen arvo on kyseessä, aloita suurimmalla alueella ja pienennä sitä tarvittaessa. Näin vältät mittarin ylikuormittumisen.
- Valitse sopiva tarkkuus. Kun olet löytänyt alueen, jolla saat lukeman, valitse pienin mahdollinen alue, jolla lukema vielä näkyy. Tämä antaa tarkimman tuloksen. Esimerkiksi, jos mittaat 12 voltin jännitettä, valitse 20 voltin alue 200 voltin sijaan.
- Tarkista mittausalueen yksiköt. Varmista, että mittausalueen yksiköt vastaavat mitattavaa arvoa. Jos mittaat jännitettä, valitse volttialue (V). Jos mittaat virtaa, valitse ampeerialue (A). Jos mittaat vastusta, valitse ohmin alue (Ω).
- Ole erityisen varovainen pieniä arvoja mitatessa. Pienien arvojen mittaaminen vaatii tarkkuutta. Varmista, että mittausjohdot ovat kunnossa ja että ne on kytketty oikein. Myös mittarin sisäinen vastus voi vaikuttaa tulokseen, joten tutustu mittarin ohjekirjaan.
Muista, että huolellinen mittausalueen valinta on avain onnistuneeseen mittaukseen. Älä hätiköi, vaan käytä hetki aikaa oikean alueen valintaan. Se säästää aikaa ja vaivaa pitkällä aikavälillä.
3. Paristo
Yleismittarin paristo on vähän sellainen asia, jonka olemassaolon unohtaa, kunnes se loppuu. Ja sitten ihmetellään, miksi mittari ei toimi kunnolla tai näyttää ihan mitä sattuu. Pariston kunto kannattaa tarkistaa säännöllisesti, ettei tule yllätyksiä.
- Oireet: Jos näyttö on himmeä tai numerot vilkkuvat, se on yleensä merkki siitä, että paristo alkaa olla tiensä päässä. Myös epätarkat lukemat voivat viitata heikkoon paristoon.
- Tarkistaminen: Monissa yleismittareissa on pariston varaustilan ilmaisin. Jos sellaista ei ole, voit mitata pariston jännitteen erikseen. Ohjekirjasta löytyy yleensä tieto, mikä on normaali jännite ja milloin paristo pitää vaihtaa.
- Vaihtaminen: Pariston vaihtaminen on yleensä helppo homma. Avaa vain paristokotelo (yleensä takana tai pohjassa) ja vaihda uusi paristo tilalle. Varmista, että uusi paristo on oikean tyyppinen ja aseta se oikein päin.
4. Sulake
Yleismittarin sulake on vähän kuin auton turvavyö – se on siellä suojaamassa, kun jotain menee pieleen. Jos mittari ei toimi odotetulla tavalla, ensimmäinen asia, joka kannattaa tarkistaa, on sulake. Se on suunniteltu palamaan, jos virtapiikki on liian suuri, mikä estää mittarin sisäisiä komponentteja vahingoittumasta.
Sulakkeen tarkistaminen ja vaihtaminen on yleensä melko suoraviivaista, mutta on muutamia asioita, jotka on hyvä pitää mielessä:
- Virta pois: Ennen kuin edes harkitset sulakkeen tarkistamista, varmista, että mittari on pois päältä ja irrotettu kaikista virtalähteistä. Turvallisuus ennen kaikkea!
- Oikea sulake: Käytä aina saman tyyppistä ja arvoista sulaketta kuin alkuperäinen. Väärä sulake voi joko palaa heti tai pahimmassa tapauksessa vahingoittaa mittaria.
- Asennus: Varmista, että uusi sulake on kunnolla paikallaan. Huono kontakti voi aiheuttaa ongelmia mittauksissa.
Jos sulakkeen vaihdon jälkeen mittari edelleen oireilee, vika voi olla jossain muualla. Silloin on ehkä aika harkita ammattilaisen apua tai uuden mittarin hankintaa.
5. Vastus
Vastuksen mittaaminen yleismittarilla on periaatteessa aika suoraviivaista, mutta siinäkin voi mokata. Yksi yleisimmistä virheistä on mitata vastusta, joka on vielä kytkettynä virtapiiriin. Tämä voi johtaa epätarkkoihin lukemiin, koska muut komponentit piirissä vaikuttavat mittaukseen. Lisäksi, jos piirissä on virta päällä, voit vahingoittaa yleismittaria tai jopa saada sähköiskun – ei kiva!
Toinen juttu on se, että yleismittarin mittausalue pitää olla oikea. Jos yrität mitata pientä vastusta liian suurella alueella, mittari ei välttämättä rekisteröi mitään tai antaa epätarkan lukeman. Ja toisinpäin, jos yrität mitata suurta vastusta liian pienellä alueella, mittari voi ylikuormittua.
Kolmas juttu on kosketus. Varmista, että mittapäät ovat kunnolla kiinni vastuksen molemmissa päissä. Huono kontakti voi aiheuttaa virheellisiä lukemia. Joskus vastuksen pinnalla voi olla likaa tai hapettumaa, joka estää hyvän kontaktin. Puhdista vastuksen päät ennen mittausta, niin saat luotettavamman tuloksen.
Muista myös, että ihmiskeho johtaa sähköä. Jos kosketat vastuksen molempia päitä mittauksen aikana, kehon vastus voi vaikuttaa mittaustulokseen. Yritä pitää sormet irti vastuksesta mittauksen aikana.
6. Kondensaattori
Kondensaattorin mittaaminen yleismittarilla voi olla vähän hankalampaa kuin vastuksen tai jännitteen mittaaminen. Yleisin virhe on olettaa, että kondensaattori on viallinen, vaikka ongelma olisikin muualla virtapiirissä. Kondensaattorit varastoivat sähköä, ja niiden toiminnan ymmärtäminen on tärkeää.
Ensin, varmista, että kondensaattori on irrotettu virtapiiristä ennen mittaamista. Muuten saatat saada virheellisen lukeman tai jopa vahingoittaa yleismittaria. Toiseksi, useimmat yleismittarit eivät mittaa suoraan kapasitanssia (faradeja), vaan ne voivat näyttää kondensaattorin lataus- ja purkautumisprosessin. Tämä prosessi voi olla nopea tai hidas riippuen kondensaattorin koosta.
Kolmanneksi, jos yleismittarissasi on kapasitanssimittausominaisuus, varmista, että käytät sitä oikein. Valitse sopiva mittausalue, jotta saat tarkimman lukeman. Jos mittari näyttää ”OL” (overload), mittausalue on liian pieni. Jos lukema on nolla tai hyvin lähellä nollaa, kondensaattori voi olla oikosulussa. Jos lukema ei muutu, kondensaattori ei ehkä lataudu tai purkaudu kunnolla.
Muista myös, että elektrolyyttikondensaattoreilla on napaisuus, eli ne on kytkettävä oikein päin virtapiiriin. Jos ne on kytketty väärin, ne voivat vaurioitua tai jopa räjähtää. Tarkista aina kondensaattorin merkinnät ennen sen mittaamista tai asentamista.
7. Diodi
Diodien testaaminen yleismittarilla voi olla yllättävän hankalaa, ja siinä piilee monia sudenkuoppia. Yksi yleisimmistä virheistä on olettaa, että diodi on rikki, jos mittari näyttää avointa piiriä molempiin suuntiin. Tämä voi johtua siitä, että diodin kynnysjännite on korkeampi kuin mittarin antama jännite dioditestitilassa. Toinen virhe on yrittää mitata diodin jännitehäviötä piirissä, jossa on muita komponentteja. Tämä voi johtaa epätarkkoihin lukemiin, koska muut komponentit vaikuttavat piirin jännitteeseen.
Kolmas yleinen virhe on diodin napaisuuden sekoittaminen. Diodit päästävät virran läpi vain yhteen suuntaan, joten on tärkeää kytkeä mittarin johdot oikein. Jos johdot ovat väärin päin, mittari näyttää avointa piiriä, vaikka diodi olisi ehjä. Neljäs virhe on käyttää liian suurta virtaa diodin testaamiseen. Tämä voi vahingoittaa diodia, erityisesti jos kyseessä on pienitehoinen diodi. On tärkeää käyttää mittarin dioditestitilaa, joka on suunniteltu antamaan pieni virta.
Viides virhe on jättää huomiotta diodin lämpötila. Diodin ominaisuudet muuttuvat lämpötilan mukaan, joten on tärkeää ottaa tämä huomioon, jos mittaat diodia epätavallisessa lämpötilassa. Kuudes virhe on olettaa, että kaikki diodit ovat samanlaisia. Eri diodityypeillä on erilaiset ominaisuudet, kuten erilaiset kynnysjännitteet ja virrankestokyvyt. On tärkeää tietää, minkä tyyppistä diodia olet testaamassa, jotta voit tulkita mittaustulokset oikein.
Näitä virheitä välttämällä voit varmistaa, että diodien testaus yleismittarilla on tarkkaa ja luotettavaa. Muista aina tarkistaa mittarin käyttöohje ja noudattaa turvallisuusohjeita.
