Ford Transit 2.2 TDCi moottori viat – kokemuksia ja tyyppiviat

Ford Transit on pakettiautoluokan legenda, mutta vuosien varrella sen dieselmoottoreista on paljastunut myös tyyppivikoja ja käyttäjäkokemuksia laidasta laitaan. Erityisesti Ford Transit 2.2 TDCi moottori on yleinen työjuhta, jonka viat ja ominaisuudet kiinnostavat monia. Tässä syväsukelluksessa käsittelemme Ford Transit 2.2 TDCi moottorin viat, omistajien kokemuksia, sekä vertailemme myös Ford Transit 2.4 TDCi vanhemman moottorin ongelmia. Lisäksi paneudumme uuden sukupolven Ford Transit Custom -mallin tyyppivikoihin ja käymme erikseen läpi Ford Transit Custom 2.2 TDCi ja 2.0 TDCi kokemuksia. Mukana on myös huomiot erikoisongelmasta, jossa Ford Transit 2.2 TDCi moottori “nakuttaa”, sekä lopuksi käsittelemme kompaktin Ford Transit Connectin tyyppiviat. Yksityiskohtien kautta muodostuu kattava kuva Transitien moottoriongelmista ja luotettavuudesta – unohtamatta, että huollolla ja käytöllä on iso vaikutus.

Ford Transit 2.2 TDCi moottorin viat ja käyttäjäkokemukset

Ford Transit 2.2 TDCi (tunnetaan myös koodinimellä Duratorq Puma -diesel) tuli markkinoille 2006 paikkeilla ja sitä on käytetty laajasti vuosimalleissa 2006–2014 (Transit MK7) sekä Transit Customin alkuvuosissa. Kyseessä on ketjukäyttöinen common-rail -diesel, joka on monen mielestä voimakas ja luotettava voimanlähde. Kuitenkin iän ja kilometrien myötä tietyt yleiset viat ovat tulleet esiin:

• Kolina kylmäkäynnistyksessä: 2.2 TDCi-moottorissa on raportoitu voimakasta nakutusta tai kolisevaa ääntä kylmällä koneella. Tämä “moottorin nakutus” alhaisissa lämpötiloissa ei välttämättä johdu kuluneista osista, vaan yllättäen eräästä suunnitteluvirheestä. Joissain Transiteissa ongelma on korjattu päivittämällä moottorinohjaimen asetuksia – käytännössä valmistaja toi korjaavan ohjelmistopäivityksen, joka muuttaa polttoaineen ruiskutusta kylmänä. Toisin sanoen kyseessä on tyyppivika, jonka voi ratkoa valtuutetussa huollossa ECU-päivityksellä. Jos oma Transit 2.2 TDCi nakuttaa kylmänä, kannattaa tarkistaa onko moottoriohjelmisto ajan tasalla.
• Vuotavat injektorit: Korkeapaineruiskutusjärjestelmän ongelmat ovat toinen tunnettu murhe. Vuotava polttoaineinjektori (esim. viallisten tiivisteiden eli ruiskutyynyjen vuoksi) saattaa ensin ilmetä käynnistyksen vaikeutena, epätasaisena tyhjäkäyntinä tai ylimääräisenä “diesel-nakutuksena” kuormituksessa. Valitettavasti pitkään jatkuessaan vuotava suutin voi johtaa pahaan seurausvikaan – männän kärähtämiseen palotilassa. Käyttäjäkokemuksissa on kerrottu tapauksista, joissa injektorin tiivisteen vuoto on polttanut reiän mäntään, aiheuttaen kalliin moottoriremontin. Onneksi ongelman huomaa yleensä ajoissa mustasta savusta kiihdyttäessä tai käyntihäiriöistä, ja vian korjaaminen onnistuu vaihtamalla vuotava suutin sekä palanut tiiviste. Suositeltavaa onkin tarkistaa säännöllisesti suuttimien tiiviys huollossa.
• Öljynkulutuksen lisääntyminen: Useat 2.2 TDCi:n omistajat ovat raportoineet kohonnutta öljynkulutustamoottorissa pitkän ajon jälkeen. Yleensä syynä ovat ikääntymisen myötä ilmenevät tiivisteviat (esimerkiksi kuluneet männänrenkaat tai venttiilinohjainten kumit), jotka päästävät öljyä palotilaan. Pieni lisäkulutus (pari desiä tuhannella kilometrillä) on yleensä hyväksyttävää, mutta jos öljyä alkaa kadota litrakaupalla huoltovälillä, kannattaa teettää tarkistus ammattikorjaamolla. Eräs kokemus kertoo, että turbon puoleinen öljytiivistevuoto aiheutti Transitissa sinistä savua ja öljynkulutusta – lopulta turbo jouduttiin uusimaan.
• Turboahdinviat: 2.2 TDCi:n turbo on lähtökohtaisesti kestävä, mutta sekin voi ajan saatossa oireilla. Tyypillisiä merkkejä ovat tehon lasku, ylimääräiset vihellykset tai ujellukset kiihdyttäessä, tai jopa savutus. Syynä voi olla turbon muuttuvasiipien karstoittuminen tai laakerivika. Myös jäähdytyksen ja voitelun puute (esim. pitkä öljynvaihtoväli) voi rasittaa ahtimen. Käyttäjien kokemuksissa on raportoitu tapauksia, joissa turbo on vaihdettu noin 200–250 tkm kohdalla. Ennakoivana toimena säännöllinen öljynvaihto ja turbon jäähdytys käytön jälkeen auttavat ehkäisemään vikoja. Mikäli Transit alkaa puhaltaa mustaa savua ja menettää puhtiaan, kannattaa turboahdin ja EGR-venttiili tarkistuttaa.
• Polttoainejärjestelmän tukkeutumat: Dieselin ruiskutus on herkkä epäpuhtauksille. Transit 2.2 TDCi:ssä polttoainesuodattimen tukkeutuminen tai polttoaineen laatuongelmat voivat ilmetä nykimisenä tai tehon alenemisena kovassa kuormassa. Suodatin olisi hyvä vaihtaa huolto-ohjelman mukaisesti (yleensä 40–60 tkm välein) ja tankata laatudieseliä. Eräs yleinen vikaskenaario on myös korkeapainepumpun kuluminen: pumpun metallihippuset voivat päätyä injektoreihin aiheuttaen kalliin remontin. Näitä tapauksia on onneksi harvakseltaan, mutta kokemuksia löytyy etenkin autoista, joita on ajettu erittäin pitkälle ilman suodatinhuoltoja.

Käyttäjäkokemusten perusteella Transit 2.2 TDCi on kuitenkin varsin luotettava moottori, kunhan sitä huolletaan hyvin. Eräällä keskustelupalstalla todettiin, että “2.2 TDCi on yleisesti ottaen vahva peli muutamilla tyypillisillä ongelmilla”. Monet ovat ajaneet 2.2 Transiteilla yli 200 000 km ilman merkittäviä vikoja, kun taas toisilla on ollut vastoinkäymisiä injektoreiden tai turbon kanssa jo aiemmin. Yhteenvetona voisi sanoa, että 2.2 TDCi on “riittävän luotettava muutamin tyyppivioin”. Sen maine on hieman kaksijakoinen: toisaalta se on selvästi parannus vanhempiin moottoreihin verrattuna, mutta toisaalta uudempi 2.0 TDCi on tuonut uusia haasteita (joista lisää jäljempänä).

Ford Transit 2.4 TDCi moottorin viat – vanhemman koneen vahvuudet ja heikkoudet

Ennen 2.2-litraista konetta Transitissa palveli pitkään 2.4 TDCi (sekä edeltävä TDDi). Ford Transit 2.4 TDCi moottori on isompi ja vääntävämpi, ja se löytyy erityisesti takavetoisista (RWD) Transit-malleista vuoteen 2011 asti. Monet ammattilaiset pitivät 2.4-litraista konetta jopa “ylikestäväksi” – eräässä brittikeskustelussa 2.4 TDCi:tä kutsuttiin “luodinkestäväksi” (bulletproof). Se on yksinkertaisempi moottori ilman hiukkassuodattimia (vanhimmissa Euro3/EURO4-versioissa) ja rakenteeltaan robusti. Tästä huolimatta silläkin on omat tyyppivikansa:

• Tyhjäkäynnin heittely: Yksi 2.4 TDCi:n erikoisongelma on aaltoileva tyhjäkäynti (kierrokset vaeltavat ylös-alas itsekseen). Mikäli Transit 2.4:n kierrokset “hakevat” tyhjäkäynnillä, on hyvin mahdollista että nokka-akselin hammaspyörä on kulunut tai löystynyt. Tämä on tunnettu tyyppivika: hammaspyörän liitos kampiakseliin voi ajan myötä väljistyä, aiheuttaen ajoituksen hienoista heittelyä ja siten epätasaisen käynnin. Ongelma korjaantuu vaihtamalla nokka-akselin ratas uuteen, ja samalla varmistamalla ajoituksen lukitus oikeaan kohtaan. Joissain tapauksissa myös polttoaineen annostelun ohjain (IMV/VCV-venttiili) voi aiheuttaa vastaavaa oireilua, mutta nokka-akselin hammaspyörä on yleisempi syy.
• Käynnistysvaikeudet: Vanhemmissa 2.4 TDDi/TDCi-malleissa käynnistymättömyys voi johtua monesta perussyystä – hehkut, akun kunto, polttoaineen saanti – mutta tyyppillisesti on havaittu käynnistinmoottorin kulumista sekä polttoaineen paluuventtiilin falskaamista. Myös ajonestolaite on joskus riesana, jos siruavainta ei tunnisteta (Transit MK7:ssä tunnettu “PATS-rengasantennin” vika). Yleisohje on, että jos 2.4 Transit ei starttaa, tarkista ensin yksinkertaiset syyt: akun varaustila, starttimoottorin toiminta, polttoainesuodatin ja mahdolliset vuotokohdat polttoainejärjestelmässä. Usein näistä löytyy syyllinen. Esimerkiksi yksi tyypillinen pikkuvika: virta-avaimen pohjassa ollut kuluma esti virran kytkeytymisen kunnolla – ratkaisuna avaimen vaihto.
• Polttoainepumppu (TDDi-mallit): Vuosina 2000–2006 Transiteissa oli mekaaninen Lukas/Delphi -ruiskupumppu, joka osoittautui epäluotettavaksi. Moni vanhan mallin 2.4 TDDi onkin saanut vaihtopumpun; yleensä mekaanikot asensivat tilalle Boschin valmistaman pumpun, joka on kestävämpi. TDCi-versiossa (2006–2011) siirryttiin common rail -tekniikkaan, joten erillistä jakajapumppua ei ole, mutta korkeapainepumppu on yhä kriittinen komponentti. Onnekkaasti 2.4 TDCi:n Bosch-pumppu on vahvempi maineeltaan kuin edeltäjänsä, kunhan polttoainesuodatin pidetään puhtaana.
• EGR ja pakokaasupuoli: Iäkkäämmissä diesel-Transiteissa EGR-venttiilin karstoittuminen on lähes varmaa ajan myötä. 2.4:ssa oireena voi olla voiman puute, musta pakokaasu ja joskus myös “limp mode” -suojatila. Samoin ison moottorin turboahtimen rasitukset näkyvät varsinkin, jos autoa on ajettu paljon kuormattuna. Käyttäjäkokemuksissa kerrotaan, että esimerkiksi vuosimallin 2008 2.4 TDCi alkoi 150 tkm jälkeen puhkoa ahdinletkuja – syynä oli jumittava ahtimen hukkaportti, joka lisäsi ahtopainetta liikaa. Ratkaisu oli EGR:npuhdistus tai vaihto sekä turbon kunnostus. Kyseessä ei välttämättä ole suunnitteluvirhe vaan seurausta raskaasta käytöstä ja huollon laiminlyönnistä (pitkät öljynvaihtovälit, pelkkä kaupunkiajo). Ennaltaehkäisy: silloin tällöin kunnon “italialainen tune-up” eli reipas maantieajo lämpimäksi voi puhdittaa karstoja.

Yhteenvetona 2.4-litraisesta voidaan sanoa, että se on rakenteeltaan yksinkertaisempi ja monilta osin kestävä moottori, mikä selittää sen maineen pomminvarmana. Erään vertailun mukaan vanha Transit MK7 (2.4/2.2 TDCi) johti pakettiautojen luotettavuustilastoja, kun taas uudempi MK8 (2.2/2.0) putosi kärkisijoilta johtuen uusien järjestelmien vioista. Kokemuksia on paljon pitkäikäisistä 2.4 Transiteista, joissa yli 300 000 km saavutetaan ilman moottoriremonttia. Toki yksilöeroja on – huonolla tuurilla ja huollolla myös 2.4:n voi saada rikki.

Ford Transit Custom tyyppiviat (2012–2018 mallisarja)

Ford Transit Custom lanseerattiin 2012 erillisenä mallina (korvaten osin pienemmät Transitin versiot). Custom on suunniteltu nykyaikaisemmaksi ja automaisemmaksi pakettiautoksi. Vaikka se on saavuttanut mainetta luotettavanakuljetusvälineenä, senkin kohdalla on havaittu joitakin tyyppivikoja. Erityisesti korkeat ajokilometrit ja raskas käyttö tuovat esiin seuraavia Customin ongelmakohtia:

• Vaihteiston ongelmat: Osalla käyttäjistä on esiintynyt manuaalivaihteiston hankaluuksia. Ilmiöt vaihtelevat vaikeasta vaihteiden kytkemisestä nykimiseen sekä ylimääräisiin ääniin vaihteita vaihtaessa. Tyypillisesti kyse voi olla kuluneesta kytkimestä tai kaksoismassavauhtipyörästä, jotka alkavat ravistaa vaihdettaessa. Myös vaihteiston laakerivika (uliseva ääni korkeilla vaihteilla) on tunnettu vaiva etenkin Customin 6-vaihteisissa laatikoissa paljon ajetuissa yksilöissä. Ratkaisuna on usein vaihteiston kunnostus tai vaihtaminen päivitettyihin laakereihin – ja on syytä varmistaa öljyn riittävyys ja oikea laatu laatikossa. Käyttäjät neuvovat myös tekemään öljynvaihdon vaihteistoon 100 tkm välein, vaikkei valmistaja sitä aina huolto-ohjelmassa vaatisikaan.
• Jousitus ja alusta: Kova työkuorma ja epätasaiset tiet voivat koetella Customin alustaa. Etupään jousituksenosissa (kuten alatukivarsien puslat, kallistuksenvakaajan koiranluut) on havaittu kulumaa, mikä ilmenee kolinana kuoppiin ajettaessa. Samoin takajousituksen lehtijouset voivat väsyä ylikuormituksesta, madaltaen perää. Oireina on tärinää ja puoltamista. Tyyppivikana ei niinkään ole yksi yksittäinen osa, vaan yleisesti alustan kumiosat ja nivelet kuluvat odotetusti paljon ajetuissa Customeissa. Ennaltaehkäisyyn auttaa säännöllinen alustantarkastus katsastushuoltojen yhteydessä – kuluneet osat vaihdetaan ennen kuin ne katkeavat. Myös ohjausvaihteen ennenaikaisesta välyksestä on joitakin raportteja, mutta ei laajamittaisesti.
• Elektroniikka: Uudemmissa pakettiautoissa elektroniikan määrä on kasvanut, ja Custom ei ole poikkeus. Joillakin omistajilla on ollut ongelmia mm. multimediajärjestelmän (keskusnäyttö) jumiutumisen kanssa, peruutuskameran temppuilua sekä ajoavustinjärjestelmien varoituksia. Yleensä kyse on yksittäisistä vikakodeista – esimerkiksi anturivialla, johdotuksen hankautumisella tai ohjelmistobugilla. Tyyppiviaksi on muotoutunut anturivika moottorin ohjauksessa: esim. nokka- tai kampiakselin asentotunnistimen pettäminen, mikä voi aiheuttaa moottorin vikatilan. Onneksi anturit ovat edullisia vaihtaa. Myös AdBlue-järjestelmä (jos varustettu) on tuonut häiriöilmoituksia; tästä lisää myöhemmin 2.0 TDCi -kohdassa.
• Korin pikkuviat: Ovien lukkojen ja liukuovimekanismien toimintahäiriöitä on raportoitu jonkin verran. Esimerkiksi liukuovi voi jumittaa tai keskuslukitus ei lukitse kaikkia ovia. Nämä usein johtuvat oven johtosarjojen väsymisestä (johto poikki taitoskohdasta) tai keskuslukitusmoottorin viasta. Sähköisten ikkunannostimien katkokset ovat myös mahdollisia syyllisiä – syynä kosteuden pääsy ohjainyksikköön oven sisällä. Customin maalipinta ja korin muoviosat ovat pääosin kestäviä, mutta joissakin yksilöissä muoviset pyöränkoteloiden suojat ovat irronneet kiinnikkeiden pettäessä. Ruostesuojaus on parantunut aiemmasta, mutta silti helmakoteloihin ja takapään runkopalkkeihin kannattaa lisätä suoja-ainetta Suomen oloissa.

Yleisesti Transit Customin tyyppiviat eivät ole merkittäviä moottorin tai vaihteiston täydellisiä hajoamisia, vaan pikemminkin kulumisia ja sähkövikoja, jotka on korjattavissa kohtuullisin kustannuksin. Auto on suunniteltu kovaan käyttöön, joten rungon ja voimansiirron peruspalikat kestävät yleensä hyvin. Customin omistajat kehuvat usein ajettavuutta ja tehokasta 2.2 TDCi -moottoria, mutta moittivat pieniä sähkömurheita. Säännöllinen huolto-ohjelma ja tarkastukset ovat paras lääke – kuten eräs artikkeli toteaa, moni ongelma on ennaltaehkäistävissä oikea-aikaisella huollolla.

Ford Transit Custom 2.2 TDCi kokemuksia ja moottorin ongelmat

Ensimmäisen sukupolven Transit Custom (vuosimallit ~2013–2016) käytti moottorinaan tuttua 2.2 TDCi Duratorq-dieseliä, joskin hieman eri viritysasteilla (100–155 hv) kuin edeltävä isoveli Transit. Ford Transit Custom 2.2 TDCion saanut paljon kiitosta väännöstään ja taloudellisuudestaan, mutta kerätään tähän sen tyypillisimmät moottoriviat ja kokemukset omistajilta:

• Öljyvuodot ja kulutus: Kuten edellä Transit 2.2:ssa yleisestikin, myös Custom-mallissa on huomattu moottorin öljynkulutuksen kasvua joillain yksilöillä. Eräät omistajat kertovat moottorin tihkuneen öljyä esimerkiksi kampiakselin stefan tai öljypohjan tiivisteen kohdalta, mikä on lisännyt kulutusta. Yleisellä tasolla 2.2 TDCi ei ole öljysyöppö, mutta jos huohotusjärjestelmä tukkeutuu tai männänrenkaat kuluvat, öljyä voi palaa enemmän. Käyttäjäkokemus: “150tkm ajetussa Customissani alkoi öljy hävitä. Syynä oli turboahdimen paluuöljylinjan tiiviste – helppo fix, jonka jälkeen kulutus normalisoitui.” Tällaiset pikkuvuodot ovat melko yleisiä ja korjaus on yleensä yksinkertainen.
• Turboahdin ja välijäähdytin: Customien tehoversiot (125hv ja 155hv) ottavat paljon irti turbosta. Jotkut kokemukset kertovat ahtopaineen ohituksen (wastegate) jumiutumisesta, mistä seurasi moottorin vikavalo ja tehojen putoaminen vajaatoimintatilan vuoksi. Turbo-ongelmia esiintyy etenkin, jos autoa on käytetty paljon kaupunkiajossa ilman että turbo pääsee “hengittämään” kunnolla – karsta kertyy. Tyypilliset viat turbon osalta ovatkin jumittuvat siivet tai vuotavat ahtoputket (kumiletku halkeaa ahtimen jälkeen, aiheuttaen suhinan ja tehon laskun). Ratkaisu on puhdistaa tai vaihtaa turbo; on myös suositeltu EGR-venttiilin puhdistusta samalla, sillä EGR:n toimintahäiriöt voivat nostaa pakolämpöjä ja rasittaa turboa. Kaikkiaan, Custom 2.2:n turbo on luotettava, mutta vanhemmiten näihin kannattaa varautua.
• Polttoaineen suodatus: 2.2 TDCi on herkkä polttoaineen puhtaudelle. Custom 2.2 TDCi kokemuksissamainitaan tapauksia, joissa dieselpumppu on vioittunut likaisen polttoaineen takia tai suodatin on aiheuttanut tehohäviöitä tukkeutumalla. Suodattimen vaihto auttoi näissä. Myös talvikäynnistyvyys voi kärsiä, jos polttoainesuodattimeen kertyy vettä tai parafiinia – siis perushuomio: suodatin ajoissa vaihtoon ja tarvittaessa laatuparannetta tankkiin pakkasilla.
• Imusarjan karsta: Joissain Custom 2.2 -moottoreissa on raportoitu imusarjan ja imuventtiilien karstoittumista EGR-kierrätyksen myötä. Oireita ovat tukkoisuus eli teho alakierroksilla hukassa sekä mahdolliset vikakoodit (imuanturin lukema pielessä). Ratkaisuna on imusarjan irrotus ja mekaaninen puhdistus. Tämä ei ole aivan arkipäiväinen ongelma, mutta tyyppivikana tunnettu kaikille suoraruiskudieseleille, joita ajetaan paljon lyhyttä pätkää.

Yleisesti Transit Custom 2.2 TDCi -omistajat ovat varsin tyytyväisiä moottoriin: se on tehokas ja melko taloudellinen, eikä isoja konerikkoja ole tilastoissa paljon. Huollon laiminlyönti tosin kostautuu, kuten aina. Kuten sanonta kuuluu, “pidä Transitista huolta, niin se pitää sinut liikkeellä”.

Ford Transit 2.0 TDCi (EcoBlue) – kokemuksia ja ongelmat uudessa moottorissa

Vuodesta 2016 eteenpäin Ford siirtyi uuteen 2.0-litraiseen EcoBlue -dieselmoottoriin Transiteissa ja Transit Customeissa, korvaten 2.2:n. Ford Transit 2.0 TDCi (tunnetaan myös koodilla Panther) on moderni Euro 6 -päästönormit täyttävä moottori, jossa on paljon uusia ominaisuuksia: esim. yhteispaineruiskutus jopa 2000 bar paineella ja pakokaasun jälkikäsittely (hiukkassuodatin + SCR/AdBlue). Uudistukset toivat mukanaan valitettavasti myös uusia tyyppivikoja. Kokemukset ensimmäisistä vuosimalleista ovat vaihtelevia – osa kehuu hiljaisuutta ja vääntöä, toiset moittivat luotettavuutta. Seuraavat seikat ovat nousseet esiin:

• AdBlue-järjestelmän viat: Euro6-dieseleissä on urearuiskutus (AdBlue) typen oksidien vähentämiseksi. Transitin AdBlue-järjestelmä on osoittautunut hieman herkäksi. Tyypillisiä ongelmia ovat “Check emissions” eli moottorin häiriövalo sekä mittaristoon ilmestyvä käynnistyksenestoilmoitus, joka laskee kilometrejä nollaan ellei vikaa korjata. Yleisimmät syyt: tukkeutunut AdBlue-injektori pakoputkessa, AdBlue-liuoksen kiteytyminen johtosarjoihin tai viallinen NOx-anturi. Useat käyttäjät ovat kokeneet harmillisia huoltoreissuja näiden vuoksi jo melko pienillä kilometreillä. Korjaus on yleensä suuttimen puhdistus/vaihto ja anturien vaihto. Pahimmissa tapauksissa AdBlue-järjestelmän osien vaihto voi maksaa tuhansia (esim. koko katalysaattorin vaihto, jos sisus tukkeutuu). Kannattaa käyttää vain laadukasta AdBlue-nestettä ja välttää auton seisottamista pitkiä aikoja vähällä AdBluella, jotta kiteytymää ei synny.
• DPF-suodattimen tukkeutuminen injektoriongelmien takia: Moni 2.0 EcoBlue -moottori on kärsinyt hiukkassuodattimen normaalia nopeammasta tukkeutumisesta. Taustalla on havaittu usein ruiskutussuuttimienvuoto tai epätäydellinen palaminen, joka johtaa ylimääräiseen nokeen. Ford on joutunut huoltokampanjoihin suuttimien tiivisteiden osalta. Oireena on jatkuva hiukkassuodattimen poltto (regen) tai sen epäonnistuminen, jolloin moottori menee rajoitetulle teholle. Käytännön kokemus: Jotkut Transit Custom 2.0 -omistajat ovat raportoineet, että n. 100–120 tkm kohdalla DPF tukkeutui toistuvasti, ja lopulta paljastui että yksi sylinteri sai liikaa polttoainetta viallisesta suuttimesta johtuen. Suuttimen vaihto ja öljyjen vaihto (öljy oli dieselillä laimentunutta) ratkaisivat ongelman. Transitcenterin tietojen mukaan 2.0 EcoBlue -moottorin suuttimien ongelmat ovat merkittävin syy DPF-tukkeumiin. Eli käytännössä: jos DPF tukossa -vikavalo palaa jatkuvasti, kannattaa tarkistaa myös moottorin käynti ja suuttimet, eikä vain yrittää polttaa suodatinta väkisin puhtaaksi.
• Jakopään hihna öljykylvyssä: Yksi 2.0 TDCi EcoBlue -moottorin rakenteellinen piirre on, että sen jakohihna kulkee moottoriöljyssä moottorin sisällä (“märkä hihna”). Tämä antoi mahdollisuuden pitkään huoltoväliin (alun perin jopa 240 000 km / 10 vuotta), mutta käytäntö on paljastanut ongelmia. Kokeneet korjaajat ovat raportoineet tapauksia, joissa kyseinen jakopään hihna on alkanut murentua jo 80–120 tuhannen kilometrin kohdalla. Syyksi on paljastunut moottoriöljyn epäpuhtaudet tai väärä öljylaatu: vääränlainen öljy voi aiheuttaa hihnan materiaalin turpoamista ja rapautumista. Fordin huolto-ohjelmaa onkin tiukennettu – nykyisin suositus on vaihtaa jakohihna 160 000 km tai 6 vuoden välein (alkuperäistä pidempiä intervalleja ei kannata odottaa). Mikäli hihna hajoaa, seuraukset ovat tuhoisat: palasia joutuu öljypohjaan tukkien öljypumpun sihdin, ja lopulta moottori menettää voitelun. Useita kokemuksia on raportoitu Britanniassa ja Suomessakin, joissa hyvin huollettukin Transit EcoBlue on rikkonut moottorinsa ennen aikojaan hihnavian vuoksi. Osa tapauksista meni takuuseen, osa ei – riippuen onko huolloissa käytetty varmasti Fordin hyväksymää öljyä. Luotettavuusmielessä tämä on nakertanut 2.0 TDCi:n mainetta. Eräs autolehti kutsuikin näitä “tikittäviksi aikapommeiksi” ja nosti esiin ristiriidan: vaikka auto olisi merkkihuollettu ajallaan, riski on olemassa. Omistajalle vinkki: vaihda öljyt aina ajallaan tai useammin, käytä täsmälleen speksattua öljyä (esim. Ford WSS-M2C950-A / 0W30 -laatu), ja harkitse jakohihnan vaihtoa ennakoivasti 100–120 tkm kohdalla, varsinkin jos et tiedä onko autoosi joskus lisätty “vääriä” öljyjä. Tämä lisää mielenrauhaa.
• Muut sensoriviat ja ohjelmistopäivitykset: Uuden sukupolven Transitissa on ollut myös lastentauteja elektroniikan saralla. Käyttäjät ovat raportoineet esimerkiksi jäähdytysnesteen lämpötila-anturin vikaherjasta (vaikka moottori kävi normaalisti). Myös EGR-järjestelmän ohjelmistopäivityksiä on tehty, koska aluksi EGR-coolerin tehokkuus ei riittänyt ja moottori antoi vikakoodia liiallisesta EGR-virtauksesta. Ford on julkaissut kenttäkorjauksia näihin, eli valtuutetussa huollossa ohjelmisto päivitetään. Lisäksi turboahdetun 2.0:nimuilman jäähdytykseen liittyen: välijäähdyttimen jäätymisongelma talvella (kosteus kerryttyy ja jäätyy, aiheuttaen tehon alenemista) on havaittu joissain olosuhteissa – tosin tämä on melko harvinaista ja korjattu uudemmissa malleissa rakenteellisilla muutoksilla.

Kaiken kaikkiaan Transit 2.0 TDCi (EcoBlue) on edistyksellinen moottori, mutta monimutkaisempi kuin edeltäjänsä. Tilastollisesti Transitien luotettavuus putosi hiukan 2016–2018 vaihteessa johtuen mm. edellä mainituista jakopää- ja AdBlue-ongelmista. Ford on kuitenkin parantanut laatua: viime vuosien mallit ovat kiivenneet takaisin pakettiautojen luotettavuustilastojen kärkikahinoihin. Käyttäjäkokemukset ovat nyt kahtalaisia – varhaiset adoptoijat kokivat murheita, mutta uudemmat (2019+) EcoBluet vaikuttavat paremmilta, erityisesti kun huoltohistoria on moitteeton. On elintärkeää noudattaa huolto-ohjelmaa orjallisesti tämän moottorin kanssa.

Ford Transit Custom 2.0 TDCi kokemuksia (2019–)

Vaikka Transit Custom 2.0 TDCi käyttää samaa EcoBlue-moottoria kuin isoveljensä, ansaitsee se erillisen maininnan, koska Customin käyttötapa on usein erilainen (paljon kaupunkiajoa, kevyempi kuorma). Kokemusten perusteella Customin omistajat ovat kohdanneet pitkälti samat moottoriongelmat: AdBlue-antureita, jakohihnan huolia ja DPF-jumppaa. Kuitenkin Customissa on muutama mallikohtainen piirre:

• Automaatin yhteensopivuus: Uudemmissa (MK2 facelift 2018–2023) Customeissa 2.0 TDCi:hin on tarjolla automaattivaihteisto. Osa omistajista raportoi, että automaatti toimii yleensä sujuvasti, mutta on ollut yksittäisiä vikatapauksia (esim. vaihteiston öljynjäähdyttimen vuoto tai solenoidivika). Kestävyyden suhteen manuaali vs. automaatti eivät näytä eroavan merkittävästi – molemmat ovat melko luotettavia, kunhan vaihteistoöljyt vaihdetaan tarvittaessa. Tyyppivikana automaatista ei ole raportoitu mitään kriittistä Transit Customissa.
• Huohottimen jäätyminen: Pohjoismaisissa oloissa on muutamia raportteja siitä, että 2.0 EcoBlue -moottorin kampikammion huohotin olisi jäätynyt kovalla pakkasella, aiheuttaen painetta moottoriin ja öljyvuotoa korkista. Tämä on enemmän käyttäjäkokemus kuin laaja tyyppivika, mutta maininnan arvoinen pohjolan talviin. Korjaus oli huohotinputken lämmittimen tarkistus ja öljynvaihto kosteuden poistamiseksi.
• Takaisinkutsut: Ford on tehnyt takaisinkutsuja Transit Custom 2.0 -malleihin liittyen mm. EGR-jäähdyttimen mahdolliseen vuotoon, joka voi pahimmillaan aiheuttaa tulipalon riskin. Vuonna 2019 oli kampanja, jossa vaihdettiin viallisia EGR-jäähdyttimiä. Jos ostat käytetyn Custom 2.0:n, kannattaa varmistaa, että kaikki mahdolliset takaisinkutsut on suoritettu. Tämä parantaa luotettavuutta ja turvallisuutta. Yleisesti ottaen monet 2.0 Custom -kuskit ajavat tyytyväisinä, kun auto on huollettu oikein.

Transit Custom 2.0 TDCi kokemukset ovat siis parantuneet ajan myötä. Alun perin varauksella suhtauduttiin uuden moottorin kestävyyteen, mutta monet ongelmista on ratkottu ja huoltovälejä järkevöitetty (esim. jakopään hihnan vaihto useammin). Moni omistaja kertoo, että “Custom on nyt parempi kuin koskaan”, viitaten facelift-malliin. Tärkeintä on tiedostaa, että yllä mainitut seikat (AdBlue, DPF, jakohihna) vaativat tarkkuutta: kun pidät niistä huolen, Custom 2.0 palkitsee mukavuudellaan ja tehokkuudellaan.

Ford Transit 2.2 TDCi moottori nakuttaa – syitä ja ratkaisuja

Erikseen on hyvä syventyä ilmiöön, jossa Ford Transit 2.2 TDCi moottori “nakuttaa” epänormaalisti. Dieselmoottorin nakutus tarkoittaa yleensä metallista kilinää/kolinaa, joka poikkeaa normaalista palamisäänestä. Transit 2.2:ssa nakutusta on havaittu kahdessa tilanteessa: kylmäkäynnistyksissä (jo käsitelty yllä, suunnitteluvirheen aiheuttama kylmäkolina) sekä vedättäessä tietyllä kierrosalueella.

Useat käyttäjät ovat kuvanneet, että n. 1500–2000 rpm kohdalla, erityisesti kuormituksen alla ylämäessä, moottorista kuuluu voimakas nakutus. Tyhjäkäynnillä tai vapaasti kaasuttaessa ääntä ei kuulu. Tällainen ilmiö viittaa usein polttoaineensyötön epätäydellisyyteen: esimerkiksi lievä ennakon virhe tai suuttimen epäpuhtaus voi aiheuttaa dieselin palamaan rajummin sykäyksittäin, josta seuraa nakutava ääni. Eräällä Ford-foorumilla 2013 Transit Custom 2.2:een etsittiin juuri tällaista vikaa – moni neuvoi tarkistamaan suuttimien kiinnityksen ja mahdolliset pakokaasuvuodot. Eräs omistaja kertoi ratkaisseensa ongelman dieselin lisäaineella: tankkiin lisätty suutin- ja palotilan puhdistusaine hiljensi nakutuksen täysin. Tämä viittaa siihen, että moottorissa oli joko suuttimissa karstaa tai korkeapainepumpussa lievää jumitusta, joka korjaantui puhdistuksen myötä. Toinen potentiaalinen syy on heikentynyt korkeapainepumppu: jos pumppu ei ylläpidä riittävää painetta, suutin voi “ruiskia” polttoainetta epätäsmällisesti. Puhdistusaineen parantama voitelu saattoi hetkellisesti auttaa pumpun ääntelemiseen.

Muita mahdollisia syitä Transit 2.2:n nakutukseen voivat olla: väärä polttoaine (esim. kesälaatu pakkasella – lisäaineeton diesel voi nakuttaa kylmänä), sytytysennakon virhekoodi moottorinohjauksessa tai mekaaninen resonanssi (esim. moottorin kannake rikki ja moottori kolisee runkoon tietyllä kierroksilla). Ratkaisuja ovat tilanteesta riippuen: polttoainejärjestelmän puhdistuskäsittely, suuttimien koekäyttö ja tarvittaessa vaihtaminen/uudelleenkalibrointi, moottorinohjaimen ohjelmistopäivitys (jos ei ole jo päivitetty) ja yleisesti moottorin mekaaninen kuntotarkastus. Nakuttava ääni kannattaa aina selvittää – vaikka dieselissä hieman kovempi ääni on normaalia, selvä ylimääräinen nakutus voi ennakoida isompaa ongelmaa. Esimerkiksi jos nakutus johtuu polttoaineen suutinkärjen vuodosta, se voi pitkään jatkuessaan johtaa juuri siihen männän palamiseen kuten aiemmin kerrottiin. Siksi transitkuskit neuvovat: “Kun ylimääräistä nakutusta kuuluu, älä oleta sen olevan normaalia – tutki tai tutkita syy!” Onneksi monessa tapauksessa kyse on ollut harmittomasta karstasta, joka on hoitunut ajoaineella ja reippaalla ajolla.

Ford Transit Connect tyyppiviat

Lopuksi luodaan katsaus Ford Transit Connectin tyyppivikoihin. Transit Connect on Transitin pikkuveli – kompaktimpi pakettiauto, jota on valmistettu vuodesta 2002 alkaen kahdessa sukupolvessa (MK1 2002–2013, MK2 2013–2022, uusin yhteishanke VW Caddyn kanssa MK3 alkaen 2022). Connect on tunnettu näppäränä ja taloudellisena, mutta muutamat yleiset ongelmat toistuvat:

Transit Connect MK1 (2002–2013) – tyypilliset viat: Ensimmäisen sukupolven Connectissa käytettiin 1.8-litraista Duratorq TDCi-moottoria (75–110 hv). Auto on rakenteeltaan melko yksinkertainen ja kestävä, mutta kovassa käytössä on ilmennyt mm.:

• Dieselmoottorin syöttöjärjestelmä: Dieselsuuttimet ja polttoainejärjestelmä aiheuttavat monia MK1:nongelmista. Oireita ovat esimerkiksi vaikea kylmäkäynnistys, epätasainen tyhjäkäynti, “diesel-nakutus” ja musta savu kiihdyttäessä. Syynä on usein suuttimien kuluminen tai likaantuminen, mahdolliset ilmavuodot polttoainelinjassa tai tukkeutunut polttoainesuodatin – kaikki tyypillisiä vaivoja 1.8 TDCi:lle ajan myötä. Korjauksena auttavat suuttimien kunnostus tai vaihto ja polttoainesuodattimen uusiminen sekä vuotavien liitosten tiivistäminen. Hyvin huollettuna kone kestää, mutta laiminlyötynä esim. tukkeutuneet suuttimet voivat rikkoa jopa mäntiä.
• Kori ja ruoste: Ensimmäisen polven Connectit olivat tunnettuja heikosta ruostesuojauksesta. Yleisiä paikkoja ruosteelle ovat pyöränkaaret, kynnykset, takaovien alareunat ja pohjalevy. Jos ruostetta ei pysäytetä ajoissa, se voi heikentää rakenteita – on nähty takajousien tukipisteiden ruostumisia puhki saakka. Korjaus on perinteinen: ruostekohdat leikataan ja hitsataan uutta peltiä, ja auto kannattaa ruostesuojakäsitellä säännöllisesti, jotta loput pellit säilyvät. Kokemuksia: Moni MK1 Connectin omistaja oppi kantapään kautta, että vuosittainen pohjan pesu ja massaus on lähes pakollista, muuten “ruskea rutto” valtaa auton.
• Ovet ja lukot: Takaovien saranat ja salvat joutuvat pakettiautossa koville. Connectissa on raportoitu takapariovien ja liukuoven narinaa, ovien roikkumista ja lukkojen epävarmuutta. Syynä on yksinkertaisesti kuluminen – saranoiden tappien väljistyminen ja oven rajoittimien väsyminen vuosien käytössä. Korjaus on vaihtaa kuluneet saranat uusiin tai asentaa korjaussarjat (saatavana on ylikokoisia tappisarjoja). Lukkojen osalta usein auttaa säätö ja voitelu, mutta joskus lukkomoduuli pitää vaihtaa. Tämä on tyypillinen “ikävaiva” käyttöautolle eikä niinkään valmistusvirhe.
• EGR-venttiili ja turbo: Pienessä 1.8 TDCi:ssä EGR-venttiilin tukkeutuminen ja jopa turboahtimen kuluminen on nähty paljon ajetuissa yksilöissä. Oireena on tehon menetys, runsas musta pakokaasu kuormalla ja mahdollinen viheltävä ääni turbon suunnalta, tai öljynkulutus. Syynä on karsta: EGR jää auki tai jumiin, jolloin kuumat pakokaasut nokeavat imupuolen ja rasittavat turboa. Myös turbon voitelu saattaa kärsiä, jos öljynvaihdot on laiminlyöty, mikä kuluttaa laakereita. Korjauksena on EGR-venttiilin puhdistus/vaihto ja turboahtimen kunnostus tai vaihto, jos väljyys on liiallista. Ennaltaehkäisy: pidä öljyt ja suodattimet tuoreina ja ajele maantieajoa – kaupunkipyöritys on myrkkyä EGR:lle.
• Jarrut ja jousitus: Jarrujen ja etupään jousituksen kuluminen on Connectillekin tavallista perushuoltoa vaativa osa-alue. Kolina töyssyissä ja epätasainen jarrutus (auto vetää jarruttaessa) viittaavat kuluneisiin jousituksen pusliin tai palloniveliin sekä mahdollisesti jumittavaan jarrusatulaan tai ruostuneisiin jarrulevyihin. Etenkin etujarrusatulat tuppaavat jumittamaan, ellei niitä herkistellä säännöllisesti – johtuen Suomen suolatuista teistä. Ratkaisu on vaihtaa kuluneet nivelosat ja kunnostaa tai uusia jarruosat (satulat, putket) tarvittaessa. Käyttäjät usein mainitsevat, että Connectin pyöränlaakeritkin kuluvat melko nopeasti (pyörän laakeriäänet kuuluvat 100–150 tkm tienoilla tyypillisesti). Onneksi ne ovat edullisia vaihtaa.

Transit Connect MK2 (2013–2021) – tyypilliset viat: Toisen sukupolven Connect pohjautuu enemmän henkilöautomaisiin ratkaisuihin (yhteistä tekniikkaa Focuksen kanssa). Moottorivaihtoehtoina olivat mm. 1.6 TDCi (95/115 hv) aluksi ja myöhemmin 1.5 TDCi (75–120 hv) sekä EcoBoost-bensat. MK2 toi uusia hienouksia, mutta myös uudet murheet:

• AdBlue/SCR-järjestelmä (dieselit Euro 6): Kuten isommassa Transitissa, myös Connectissa 2016+ dieselit saivat AdBlue-järjestelmän. Yleiset viat ovat samoja: “Päästöt järjestelmässä vikaa” -varoitus kojetaulussa, heikentynyt teho tai käynnistyksenestolaskuri aktivoituu. Syy on usein NOx-anturin vikaantuminen tai AdBlue-suihkutussuuttimen tukkeutuminen urean kiteytymisestä. Korjauskeinot: anturien vaihto, suuttimen puhdistus ja järjestelmän huuhtelu. Nämä ovat valitettavasti tulleet tutuiksi monille toisen generaation Connectin omistajille, erityisesti jos autoa käytetään lyhyissä pätkissä (SCR ei pääse kunnolla lämpenemään).
• “Märkä” jakohihna 1.5 TDCi:ssä: Ford otti 1.5-litraisessa TDCi:ssään käyttöön saman idean öljykylpyhihnasta. Ja jälleen, on raportoitu jakopäähihnan ennenaikaisia kulumia: Öljyn sekaan ilmestyy mustaa kumimujua, öljynpainevalo saattaa vilkkua, tai moottorista kuuluu kitinää. Syy on hihnan hilseily öljyssä – syynä usein se, ettei hihnaa vaihdettu suositellusti tai öljy on ollut väärää lajia. Ford on asettanut Connect 1.5:llekin vaihtoväliksi 160 000 km/8 vuotta, mutta kenties kannattaa tehdä se aiemminkin. Korjaus: hihnan ja öljyn pumppukäyttöhihnan vaihto ja öljyjärjestelmän perusteellinen puhdistus. On raportoitu tapauksia, joissa jo 80 tkm ajetusta Connectista on löytynyt hihnasta irronneita palasia öljypohjasta – eli ongelma on todellinen. Onneksi monet menevät takuuna, jos huollot on tehty merkkiliikkeessä.
• EGR ja imusarja tukkeutuvat: Jos Connectia ajetaan pääasiassa taajamassa, EGR-venttiili ja imusarja keräävät karstaa. Oireina ovat nykivä kiihdytys, epätasainen tyhjäkäynti ja moottorin häiriövalo päällä, joskus myös kohonnut kulutus. Tämä vaivaa etenkin 1.6 TDCi -moottoria. Ratkaisu on tuttu: EGR-venttiilin ja imusarjan puhdistus/vaihto. Myöhemmin 1.5:ssä Ford optimoi EGR-käyttäytymistä, ja ongelma hieman hellitti. Myös “pakkoajo maantielle” kerran viikossa auttaa vähentämään karstan kertymistä, koska kuuma moottori polttaa töhnää pois.
• Vaihteiston laakeriäänet: Manuaalivaihteisten Connectien omistajat ovat joskus huomanneet ujeltavaa/humisevaa ääntä vaihteilla 4–5, erityisesti maantieajossa. Tämä kielii vaihteiston pääakselin laakerien kulumisesta. Usein syynä on vaihteistoöljyn vähyys tai ikääntyminen. Ford ei alkujaan määrännyt vaihteistoöljyn vaihtoa, mutta käytännössä moni on vaihtanut öljyt ja ääni on vaimentunut. Jos laakeri on vaurioitunut, edessä on vaihteiston korjaus korjatulla laakerilla. Tätä ei voi varsinaisesti estää muuten kuin tarkistamalla, ettei vaihteistossa ole öljyvuotoja ja ehkäisemällä ylikuormitusta (älä vedä liian raskasta peräkärryä jatkuvasti tms.).
• Sähköiset ovilukot ja ikkunat: Toisen polven Connectissa (etenkin matkailuautoiksi muunnetuissa) on raportoitu liukuoven sähköavausmekanismin pettämistä sekä sähköikkunoiden oikkuja. Syynä on yleensä johto poikki oven johtosarjassa (liukuovessa rasituskohdassa, etuovissa saranakohdassa). Samoin ovimoduulit voivat kulua. Ratkaisu: korjaa katkenneet johdot (tai vaihda koko johtosarja) ja tarvittaessa vaihda oven ohjainmoduuli. Voitelu on myös tärkeää liukuoville – puhtaat ja rasvatut kiskot estävät moottorin ylikuormittumista.

Transit Connect MK3 (2022–nykyhetki): Uusin Connect pohjautuu Volkswagen Caddyn tekniikkaan, joten se on tarina erikseen – toistaiseksi siitä ei ole laajaa vikatietoa, koska malli on uusi. Varhaisia raportteja on tosin NOx-antureiden viasta ja märkä hihna -konseptin jatkumisesta (näitä samoja teemoja siis). Mutta kokonaisuutena, Transit Connectin tyyppiviat ovat hyvin linjassa muiden saman aikakauden pakettiautojen kanssa: vanha malli kärsi mekaanisista kulumista ja ruosteesta, uudempi malli toi elektroniikkaa ja päästöjärjestelmähaasteita. Kaiken kaikkiaan Connect on kilpailijoidensa kaltainen vikojen suhteen – ei selkeästi huonompi eikä parempi.

Yhteenveto: Olipa kyse isosta Transitista tai pienemmästä Connectista, tietyt perusasiat toistuvat: moottorien nakutus, injektoriviat, EGR/DPF-ongelmat ja jakopäähuolet ovat dieseltekniikan yleisiä murheenkryynejä. Ford on vuosien varrella parantanut moottoreitaan – esimerkiksi 2.4 TDCi:stä 2.2 TDCi:hen tultaessa polttoainejärjestelmän luotettavuus koheni, ja 2.0 EcoBlue toi lisää tehoa ja puhtautta, joskin uusilla huoltovaatimuksilla. Käyttäjien kokemuksissa vanhemmat Transitin moottorit saavat usein pisteet kestävyydestä, kun taas uudemmat moottorit tuovat mukavuutta mutta vaativat tarkempaa huolenpitoa. Transit Custom ja Connect ovat osoittautuneet rungoltaan kestäviksi, mutta niidenkin kohdalla pienet viat – erityisesti sähköpuolella – ovat odotettavia kovassa arkikäytössä.

Disclaimer / Huomautus

Tämä artikkeli perustuu yleisiin lähteisiin ja käyttäjäraportteihin. Yksittäisen ajoneuvon viat voivat vaihdella, eikä yllä esitetty lista ole kattava takuulista vaan kokoelma tyypillisiä ongelmia. Muista, että oikea diagnoosi kannattaa aina teettää ammattimekaanikolla varsinkin turvallisuuteen tai moottorin kestävyyteen liittyvissä vioissa. Kirjoittaja tai lähteet eivät vastaa mahdollisista virheistä tai opastuksen seurauksista – artikkelin sisältö on informatiivinen yhteenveto tunnetuista Ford Transit -ongelmista.