Milloin sähkö keksittiin? Sähkön historian kiehtova tarina

Päivitetty: 1.5.2023

Milloin sähkö keksittiin

Sähkö on ollut ihmiskunnan tiedossa ja käytössä jo pitkään, mutta sen historia on monimutkainen ja täynnä mielenkiintoisia käänteitä. Tässä artikkelissa tarkastelemme sähkön keksimisen eri vaiheita ja tutustumme sen vaikutuksiin yhteiskuntaan aina varhaisista kokeiluista nykypäivän huipputeknologiaan.

Varhaiset kokeilut ja havainnot

Antiikin aikana ihmiset olivat jo tietoisia sähkön olemassaolosta, vaikka eivät täysin ymmärtäneetkään sen luonnetta. Eräs ensimmäisistä merkityksellisistä löydöistä oli ns. Bagdadin paristo, joka on peräisin noin 200-luvulta jaa. Tämä elektrokemiallinen laite koostui saviruukusta, kupariputkesta ja rautatangosta, jonka sisällä oli happoa sisältävää savea. Pariston uskotaan tuottaneen sähköä, mutta sen käyttötarkoitus on edelleen epäselvä.

Antiikin Kreikassa tunnettiin sähköstaattinen ilmiö, kun erilaisten materiaalien yhdistämisestä syntyi sähkövaraus. Filosofi Thales Milesialainen (n. 624–546 eaa.) huomasi, että meripihkaa hankaamalla saattoi saada aikaan sähköisen varauksen. Termi ”elektroni” on peräisin kreikan sanasta ἤλεκτρον (ēlektron), joka tarkoittaa meripihkaa.

1600-luvulla englantilainen fyysikko William Gilbert jatkoi sähköisten ilmiöiden tutkimusta ja kehitti ensimmäisen sähkömagneettisen laitteen, elektroskoopin, jolla saattoi havaita sähköisiä varauksia. Myös otsonin tuoksu, joka liittyy sähköpurkauksiin, havaittiin 1600-luvulla hollantilaisen kemistin Martinus van Marumin toimesta.

Sähköenergian tutkimuksen kehitys

1700-luvulla sähköstä tuli yhä merkittävämpi tutkimuksen kohde. Vuonna 1745 Ewald Georg von Kleist ja Pieter van Musschenbroek keksivät Leidenin pullon, joka mahdollisti sähköenergian varastoimisen. Tämä loi pohjan myöhemmälle kondensaattoritekniikalle.

Benjamin Franklinin kuuluisa leijakokeilu vuonna 1752 osoitti, että salaman aiheuttaa sähköpurkaus. Franklin kehitti myös maadoitusperiaatteen ja salamansuojan. Myöhemmin 1700-luvulla italialainen fyysikko Luigi Galvani tutki sähköimpulssien vaikutusta lihaksiin ja havaitsi, että sähkövirta saa lihakset supistumaan. Tätä ilmiötä kutsutaan galvanismiksi.

1800-luvun alussa Alessandro Volta keksi ensimmäisen kemiallisen pariston, voltalaisen pariston, joka koostui sinkki- ja kuparilevyistä erottavien karduslevyjen välissä. Tämä oli ensimmäinen jatkuva sähkövirtaa tuottava laite ja loi pohjan nykyaikaiselle sähkötekniikalle.

Sähkömagnetismin tutkimuksessa 1800-luvulla tärkeä hahmo oli tanskalainen fyysikko Hans Christian Ørsted, joka havaitsi sähkövirran aiheuttavan magneettikentän. Tämän jälkeen englantilainen fyysikko Michael Faraday keksi sähkömagneettisen induktion, jonka avulla sähköä voidaan tuottaa magneettikentän muutoksilla. Faraday loi myös ensimmäisen sähkögeneraattorin, joka oli perusta myöhemmille dynaamoille ja sähkömoottoreille.

Sähkön käyttöönotto ja sen vaikutukset yhteiskuntaan

1800-luvulla sähkö alkoi vaikuttaa yhä enemmän arkielämään, ja erilaiset sähkösovellukset alkoivat yleistyä. Ensimmäisiä merkittäviä sovelluksia olivat sähkövalaistus ja sähköviestintä.

Thomas Alva Edison keksi hehkulampun vuonna 1879, ja sen myötä sähkövalaistus alkoi korvata öljy- ja kaasulamput. Samoihin aikoihin kehitettiin myös sähkömoottorit, joiden avulla voitiin käyttää erilaisia työkoneita ja liikennevälineitä.

Sähköviestinnän kehitys alkoi Samuel Morse’n keksimällä sähköttelegraafilla 1830-luvulla, joka mahdollisti nopean tiedonvälityksen pitkien matkojen päähän. Myöhemmin Alexander Graham Bell keksi puhelimen vuonna 1876, ja tästä alkoi sähköisen viestinnän nopea leviäminen.

Suomeen sähkö saapui 1800-luvun lopulla. Ensimmäinen sähköasema rakennettiin Helsinkiin vuonna 1882, ja se syötti sähköä kaupungin ensimmäiseen sähkövalaistukseen. Tampereelle perustettiin toinen sähköasema vuonna 1888. 1900-luvun alussa sähköverkkoja laajennettiin maaseudulle, ja sähköisten laitteiden käyttö alkoi yleistyä myös kotitalouksissa.

1900-luvun alussa Suomessa kehitettiin voimakkaasti vesivoimaa sähköntuotannon lähteeksi, ja ensimmäinen vesivoimalaitos valmistui Imatrankoskelle vuonna 1922. Vesivoima muodostui tärkeäksi sähköntuotannon muodoksi Suomessa, ja sen osuus sähköntuotannosta on edelleen merkittävä.

Sähkön käytön kasvu ja vaikutukset yhteiskuntaan

Sähkön käyttö lisääntyi voimakkaasti 1900-luvulla, ja sen myötä syntyi monia uusia teknologioita ja sovelluksia. Sähköinen viestintä kehittyi nopeasti, ja 1900-luvun puolivälissä televisio alkoi yleistyä. Samalla tietotekniikka ja tietoliikenne alkoivat kehittyä, ja niistä tuli yhä tärkeämpi osa jokapäiväistä elämää.

Sähköenergian käytön lisääntyminen johti myös uusien energialähteiden kehittämiseen. Ydinvoima alkoi yleistyä 1950-luvulla, ja Suomeen ensimmäinen ydinvoimala valmistui vuonna 1977. Uusiutuvien energialähteiden, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, kehitys on ollut nopeaa viime vuosikymmeninä, ja ne ovat yhä tärkeämpi osa energiantuotantoa.

Sähkön vaikutukset yhteiskuntaan ovat olleet moninaisia. Se on helpottanut arkielämää monin tavoin, esimerkiksi valaistuksen, lämmityksen ja kodinkoneiden avulla. Sähkö on myös mahdollistanut teollisuuden kehityksen, tehokkaamman liikenteen ja viestinnän sekä laajentanut tieteen ja kulttuurin mahdollisuuksia.

Nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Nykyään sähkö on välttämätön osa jokapäiväistä elämäämme, ja sen käyttö jatkaa kasvuaan. Energiantuotannon haasteet liittyvät ilmastonmuutoksen torjuntaan ja kestävän energiapolitiikan kehittämiseen. Uusiutuvien energialähteiden rooli kasvaa, ja samalla pyritään tehostamaan energiankäyttöä sekä kehittämään uusia, ympäristöystävällisempiä teknologioita.

Sähkön keksimisen historia on kiehtova ja monivaiheinen tarina, joka kertoo ihmiskunnan pyrkimyksestä ymmärtää luonnonvoimia ja hyödyntää niitä parhaalla mahdollisella tavalla. Tulevaisuudessa sähkö jatka olemassaolonsa keskeisenä osana elämäämme, ja sen kehitys tarjoaa yhä uusia mahdollisuuksia teknologian, energiantuotannon ja yhteiskunnan kehitykselle.

Energian varastointi ja jakelu ovat myös tärkeitä osa-alueita sähkön tulevaisuudessa. Akkuteknologian kehitys mahdollistaa yhä tehokkaamman energian varastoinnin, mikä puolestaan parantaa uusiutuvien energialähteiden käytettävyyttä ja tehostaa energianjakelua.

Älyverkot ja digitalisaatio muuttavat sähköntuotannon ja -jakelun tapoja. Älyverkot mahdollistavat energianjakelun tehokkaamman hallinnan ja energiankäytön optimoinnin, mikä puolestaan auttaa saavuttamaan energiansäästötavoitteita ja pienentämään ympäristövaikutuksia.

Sähköllä on myös merkittävä rooli liikenteen tulevaisuudessa. Sähköautojen ja sähköisen julkisen liikenteen yleistyminen vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja pienentää liikenteen päästöjä. Tämä kehitys vaatii kuitenkin laajoja investointeja sähköisen liikenteen infrastruktuuriin, kuten latausasemiin ja energianjakeluverkkoihin.

Sähkö on siis keskeinen tekijä monilla yhteiskunnan ja teknologian osa-alueilla, ja sen kehitys jatkuu tulevaisuudessakin. Sähköenergian tutkimus ja innovaatiot voivat auttaa ratkaisemaan monia nykypäivän haasteita, kuten ilmastonmuutoksen torjuntaa, energiavarojen tehokasta käyttöä ja ympäristöystävällisen teknologian kehittämistä.

Sähkön keksimisen historia osoittaa, kuinka kauaskantoisia vaikutuksia tieteen ja teknologian saavutuksilla voi olla yhteiskunnassa. Sähkö on muokannut maailmaa monin tavoin, ja sen rooli ihmiskunnan tulevaisuudessa on edelleen keskeinen. Tiedon ja ymmärryksen lisääntyessä voimme odottaa uusia innovaatioita ja keksintöjä, jotka vievät sähkön hyödyntämisen ja käytön yhä uusille alueille ja auttavat meitä kohtaamaan tulevaisuuden haasteet.

Lue täältä sähkö tukipaketista.

Usein kysytyt kysymykset

Jaa tämä artikkeli:

Suosittuja artikkeleita:​

Sisällysluettelo

Sähkövertailu
Sähkövertailu.fi:n tarkoituksena on auttaa suomalaisia vertailemaan sähkösopimuksia, jotta he voivat löytää itselleen parhaan sähkösopimuksen ja saada samalla selvää säästöä.