Sähköautot ovat yhä näkyvämpiä katuympäristössämme, ja keskustelu keskittyy usein tiettyihin automalleihin tai latausverkoston kehittämiseen. Pintapuolisen tarkastelun taakse katsottaessa huomaa kuitenkin, että muutos on paljon monisyisempi. Kaikki ajoneuvoluokat eivät siirry sähköisyyteen samalla vauhdilla, eikä muutos tapahdu lisäämällä uusia autoja liikenteeseen – vaan vanhojen ajoneuvojen vaihtamisen kautta.
Kun tarkastellaan tuoreita tilastoja kokonaisuudessaan, nousee esiin useita kehityssuuntia, jotka eivät vastaa yleistä käsitystä asiasta. Henkilöautot ovat keskeisiä muutoksessa, mutta samalla julkinen liikenne kokee hiljaista vallankumousta, ja raskas kalusto on vasta alussa. Koko tilanne muistuttaa pikemminkin palapeliä kuin yksinkertaista siirtymää.
Henkilöautokanta ei kasva – se vaihtuu
Sähköistyminen on korvaamista, ei lisäystä
Suomessa liikkuu tällä hetkellä suunnilleen sama määrä henkilöautoja kuin muutama vuosi sitten, eli noin 2,8 miljoonaa. Käyttövoimajakauma kuitenkin on muuttunut nopeasti. Ladattavien autojen lisääntyminen ei siis merkitse autokannan laajentumista, vaan polttomoottoriautojen vähenemistä liikenteessä.
Viime aikojen kehitys osoittaa selvää rakennemuutosta. Bensiini- ja dieselautojen määrä on vähentynyt satojatuhansia, samalla kun ladattavien hybridien ja täysin sähköisten autojen lukumäärä on kasvanut lähes yhtä suurella määrällä. Jokainen uusi sähköauton malli on käytännössä vaihtanut paikan vanhan bensiinikäyttöisen auton kanssa.
Tämä on merkittävä havainto, koska se osoittaa markkinan kypsymistä. Kyse ei ole enää varhaisten omaksujien lisäostoista, vaan laajasta kaluston uusiutumisesta. Autokanta sähköistyy sisältäpäin.
Täyssähköautot kirivät hybridien ohi
Kasvuvauhti ratkaisee suunnan
Tällä hetkellä ladattavia hybridejä on edelleen hieman enemmän kuin täyssähköautoja, mutta tilanne muuttuu nopeasti. Täyssähköautojen myynnin kasvu on ollut merkittävästi nopeampaa, ja niiden odotetaan ylittävän ladattavien hybridien määrän tulevina vuosina.
Viiden vuoden aikana täyssähköautojen määrä on noussut huomattavasti. Alkuperäinen taso oli melko pieni, mutta kasvu on ollut lähes räjähdysmäistä. Tämä osoittaa, että mallivalikoima on kasvanut ja samalla kuluttajien luottamus sähköiseen käyttövoimaan on muuttunut.
Ladattavat hybridiajoneuvot tarjoavat siirtymävaiheen mahdollisuuden monille, mutta markkinoiden kehitys osoittaa, että täyssähköautot ovat tulossa henkilöautosegmentissä uudeksi standardiksi. Tämän suuntauksen taustalla ovat teknologinen edistys, taloudelliset muutokset sekä infrastruktuurin kehittyminen.
Kaupunkibussit tekevät hiljaista sähkövallankumousta
Julkinen liikenne etenee nopeammin kuin moni huomaa
Henkilöautot saavat paljon huomiota, mutta yksi nopeimmista edistysaskelista sähköistyksessä on nähty paikallisliikenteessä. Suuri osa kaupunkien linja-autoista kulkee jo sähkön voimalla, ja tämä muutos on tapahtunut yllättävän nopeasti vain muutamassa vuodessa.
Sähköbussien määrä on kasvanut merkittävästi, ja ne ovat jo olennainen osa kaupunkiliikenteen kalustoa. Tämä kehitys näkyy erityisesti melun ja paikallisten päästöjen vähenemisenä tiheästi asutuilla alueilla. Tämä on yksi niistä muutoksista, jotka tekevät arjesta paremman ilman jatkuvaa julkista keskustelua.
Kehitys ei rajoitu ainoastaan akkusähköön. Myös vetypohjaisia ratkaisuja on testattu Suomessa, vaikka infrastruktuuri on edelleen melko rajallinen. Bussiliikenne toimii usein uusien teknologioiden koekenttänä, josta innovatiiviset ratkaisut voivat myöhemmin laajentua laajempaan käyttöön.
Raskas liikenne kulkee yhä dieselillä
Muutos on alkanut, mutta tahti on hidas
Pakettiautoissa ja kuorma-autoissa dieselmoottorit ovat edelleen ensisijainen voimanlähde. Suuri osa ammattiliikenteen varusteista perustuu yhä perinteisiin teknologioihin, mikä osoittaa kaluston pitkää ikää sekä vaihtoehtoisten ratkaisujen kalliimpaa hintatasoa. Siitä huolimatta raskaan kaluston alalla on havaittavissa muutos. Sähköpakettiautojen ja sähkökuorma-autojen määrä on kasvanut nopeasti alkuperäisestä tasostaan, vaikkakin niiden osuus kokonaisuudesta on vielä melko pieni. Samaan aikaan kaasuajoneuvojen suosio on kasvanut vaihtoehtona dieselille.
Raskaassa liikenteessä keskeisiä huomioon otettavia asioita ovat toimintasäde, lataus- ja tankkausasemat sekä kaluston hankintakustannukset. Siksi muutos etenee väistämättä hitaammin kuin henkilöautoissa tai kaupungin busseissa. Kuitenkin suunta on sama, aikataulu vain pidempi.
Sähköistyminen etenee eri tahtia eri puolilla liikennettä
Suomen liikenteen sähköistyminen ei ole vain yksi yksinkertainen prosessi, vaan se koostuu monista rinnakkaisista kehityksistä. Henkilöautot siirtyvät nopeasti sähköisiksi, täysin sähköisten ajoneuvojen osuus kasvaa jatkuvasti, ja kaupunkibussit osoittavat konkreettisesti, miten julkinen liikenne voi kehittyä nopeassa tahdissa. Samaan aikaan raskas kalusto on vasta alussa matkallaan kohti vähäpäästöisempiä vaihtoehtoja.
Kokonaisuutta yhdistää yksi asia: vanha kalusto poistuu ja sen tilalle saapuu uutta. Sähköistyminen perustuu siis paitsi teknologiseen edistykseen myös siihen, kuinka nopeasti ajoneuvot ylipäätään vaihdetaan uusiin. Tämä johtaa väistämättä epätasaiseen kehitykseen, mutta muutos etenee silti selvällä vauhdilla.
Huomio: Artikkelissa esitetyt luvut perustuvat saatavilla olleisiin ajoneuvokantatilastoihin ja ennusteisiin kirjoitushetkellä. Kehitys on nopeaa, ja erityisesti täyssähköautojen sekä raskaiden ajoneuvojen määrät voivat muuttua lyhyessä ajassa politiikan, markkinatilanteen ja teknologian kehittymisen myötä.
