Sähköautoilu ei näytä siltä miltä luulemme
Sähköautoilusta käytävä keskustelu keskittyy usein pikalatausasemien ympärille, pelätään latausjonojen muodostumista ja korkeita kilowattituntihintoja. Julkinen mielikuva muotoutuu niiden latauspaikkojen mukaan, vaikka suurin osa sähköauton käytöstä tapahtuu aivan muualla arkielämässä.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin uusi markkinakatsaus vaihtoehtoisista käyttövoimista esittelee ensimmäistä kertaa kattavaa dataa siitä, kuinka suomalaiset tosiasiassa lataavat ja hyödyntävät sähköautojaan. Tulokset kyseenalaistavat useita vakiintuneita käsityksiä.
Raportin numerot eivät kuvaa mielikuvia, vaan ne perustuvat mitattuun kulutukseen, rahavirtoihin ja maksutapoihin. Niiden avulla muodostuu kuva sähköautoilusta, joka on tiiviisti kotona tapahtuvaa, digitaalisesti ohjattua ja kustannustensa osalta yllättävän erilainen verrattuna muihin vaihtoehtoisiin polttoaineisiin.
Seuraavat neljä havaintoa nousevat aineistosta selvästi esiin.
1. Sähköautoilun todellinen voimanlähde on kotilataus
Julkinen verkosto näkyy, mutta koti ratkaisee
Yksi raportin tärkeimmistä viesteistä on, että sähköautojen käyttökokemus ei nojaudu julkisiin latauspaikkoihin, vaan enemmänkin kotipihalle ja autotallille. Suurin osa energiasta ladataan akustoihin yöaikaan, jolloin auto on muutenkin paikoillaan.
Vuonna 2024 tieliikenteen sähkönkulutus saavutti yhteensä noin 930 gigawattituntia. Tästä määrästä noin kolme neljäsosaa ladattiin kotitalouksissa omilla latauslaitteilla. Julkisen latauksen osuus oli selvästi vähäisempi, ja lisäksi yritysten omat latausratkaisut muodostivat merkittävän osan kokonaisuudesta.
Arjen logiikka on yksinkertainen
Kotilatauksen suosiota voi selittää sen käytännöllisyys. Auto liitetään lataukseen illalla, ja aamulla akku on täynnä ilman erillistä pysähdystä ”tankataksen”. Sähköautoilijalle lataaminen ei ole oma toimenpiteensä, vaan se kuuluu tavalliseen pysäköintiin.
Tämä muuttaa myös keskustelun keskeisiä teemoja. Vaikka julkinen latausinfrastruktuuri on olennaista erityisesti pitkillä matkoilla, arjessa toimiminen perustuu pääasiassa kotien sähköjärjestelmiin ja asunto-osakeyhtiöiden latausratkaisuihin.
2. Kaasu ja etanoli ovat yhä taloudellisesti merkittäviä
Sähkö kasvaa, mutta muut eivät ole kadonneet
Sähköautojen nopea yleistyminen voi antaa vaikutelman, että muut vaihtoehtoiset polttoaineet ovat jäämässä sivuun. Kuitenkin taloustilastot tarjoavat erilaisen näkemyksen asiasta. Raportin mukaan vuonna 2024 kaasu- ja etanolikäyttöisten ajoneuvojen tankkaus tuotti yhteensä enemmän liikevaihtoa kuin julkinen sähköautojen latausverkosto. Ero ei ole suuri, mutta se on symbolisesti tärkeä: perinteiset vaihtoehtoiset polttoaineet pitävät yhä vahvaa otetta markkinoista.
Siirtymä vie aikaa
Tämä havainto muistuttaa, että liikenteen murros ei tapahdu yhdessä yössä. Vaikka uusien autojen rekisteröinneissä sähkö kasvattaa osuuttaan, olemassa oleva autokanta elää pitkään. Kaasu- ja etanoliverkostot palvelevat yhä huomattavaa käyttäjäjoukkoa.
Taloudellinen merkitys näkyy erityisesti polttoaineiden jakelussa ja siihen liittyvässä infrastruktuurissa. Sähköistyminen etenee, mutta rinnalla kulkee vielä useita muita ratkaisuja, joilla on oma roolinsa siirtymävaiheessa.
3. Lataaminen on lähes täysin sovellusten varassa
Fyysinen maksaminen on katoamassa
Jos huoltoasemalla maksaminen kortilla tai käteisellä on ollut arkipäivää vuosikymmeniä, sähköauton latausasemalla tilanne on jo toinen. Maksaminen on siirtynyt voimakkaasti puhelinsovelluksiin.
Traficomin aineiston perusteella valtaosa julkisista lataustapahtumista maksetaan mobiilisovellusten kautta. Perinteisten maksukorttien osuus jää hyvin pieneksi. Tämä kertoo siitä, että latauspalvelut ovat kehittyneet vahvasti digitaalisiksi alustoiksi.
Käyttökokemus on osa palveluekosysteemiä
Sähköautoilijat eivät tyypillisesti käytä vain yhtä latausasemaa, vaan he hyödyntävät kokonaisia palveluja. Sovellukset tarjoavat tiedot vapaista laturista, hinnoista, lataushistoriasta ja joskus myös reittisuunnittelusta. Maksaminen on vain yksi osa tätä laajaa digitaalista kokonaisuutta.
Tämä mahdollistaa sujuvan lataamisen niille, jotka ovat tottuneet sovellusten käyttöön. Kuitenkin se voi myös olla este niille, jotka kaipaisivat yksinkertaisempaa ja laiteriippumatonta maksutapaa. Digitaalinen muutos on siis sekä etu että haaste.
4. Yksittäisen “tankkauskerran” hintaero on suuri
Lataus ja tankkaus eivät ole suoraan vertailukelpoisia
Raportissa käsitellään myös yksittäisten lataustapahtumien keskimääräisiä hintoja. Julkisen lataamisen kustannus yhtä latauskertaa kohti on selvästi alhaisempi verrattuna kaasu- tai etanoliauton tankkaamiseen.
Kuitenkin näitä lukuja ei voida suoraan tulkita kilometrihintoina. Lataustapahtuman aikana on mahdollista hankkia vaihteleva määrä energiaa, joka riippuu sekä akun koosta että latausmenetelmästä. Samalla tavalla polttoainesäiliöiden koko ja kulutus voivat erota toisistaan. Huolimatta tästä, yksittäisten latauskertojen hintojen välillä on selvä ero.
Kokemus kukkarolle on erilainen
Sähköautoilijalle kustannukset jakautuvat usein pienempiin, tiheämpiin latauksiin – ja kotilatauksessa vieläpä osaksi normaalia sähkölaskua. Kaasu- tai etanoliautoilija maksaa kerralla suuremman summan, mikä tuntuu konkreettisemmin tilillä.
Tämä vaikuttaa myös siihen, miten kulut koetaan. Sähköautoilun arki voi tuntua edullisemmalta, vaikka kokonaiskustannukset riippuvat monista tekijöistä, kuten ajomääristä, sähkösopimuksesta ja auton kulutuksesta.
Arki on hiljaista, digitaalista ja kotona tapahtuvaa
Traficomin julkaisema data esittää, että sähköautoilu keskittyy enemmän kotipihojen latausratkaisuihin kuin moottoriteiden pikalatureihin. Lataaminen on ystävällinen osa päivittäistä elämää, ja maksaminen tapahtuu taustalla sovellusten avulla.
Raportti myös korostaa, että liikenteen energiamurros on monimuotoinen ilmiö. Kaasu ja etanoli ovat edelleen läsnä, ja niiden taloudellinen merkitys on yhä suuri. Eri energialähteet pysyvät rinnakkain pidempään kuin yleisesti julkisessa keskustelussa usein ajatellaan. Aineiston kokonaisuus siirtää huomion näkyvistä latauspaikoista kohti piilossa olevaa infrastruktuuria, kuten koteja, taloyhtiöitä ja digitaalisia palveluja. Juuri näissä ympäristöissä sähköautoilun arki todellisuudessa muotoutuu. Huomio lukijalle
Tässä kirjoituksessa esitetyt numerot pohjautuvat Traficomin vuoden 2024 markkinakatsauksen tietoihin. Yksittäisten autoilijoiden kulut ja kokemukset voivat vaihdella huomattavasti esimerkiksi asumistavan, ajettujen kilometrien, auton merkin sekä energian hintojen mukaan.
