Sähköautot ovat yleistyneet viimevuosien aikana maailmalla huimasti, ja vähitellen tämä kiinnostus on rantautunut myös Suomeenkin. Miten sähköautot selviävät Suomen rankoista olosuhteista ja onko niiden ostaminen kannattavaa?
Mitä sähköautot ovat ja miten ne toimivat?
Jotta sähköautoja voidaan verrata tavallisten polttomoottorilla toimivien ajoneuvojen kanssa, on ensin ymmärrettävä niiden toimintaa. Sähköauton selvimmät rakenteelliset erot tavallisiin polttomoottoriautoihin verrattuna ovat tietenkin energiavarastossa ja moottorissa.
Sähköauton voimanlähteenä toimii sähkömoottori, jossa sähköenergia varastoituu akkuihin. Sähköautoissa käytettäviä akkuja ovat muun muassa LiFePO4-litiumakku, litiumioniakku, litiumionipolymeeriakku sekä harvinaisemmat sinkki-ilma ja sulasuola-akut. Yleisimpiä litiumioniakkuja ovat esimerkiksi LFP, LMO, LTO, NCA sekä NMC- akut. Maailman tunnetuin sähköautovalmistaja Tesla käyttääkin autoissaan NCA-akkuja, mutta on kuitenkin siirtymässä käyttämään autoissaan myös LFP-akkuja.
Yksi mietityttävimmistä asioista sähköautoa harkitsevalle on luultavasti esimerkiksi akkujen käyttöikä, sillä käyttöikä vaikuttaa suuresti auton kustannuksiin. Akkujen kuluminen riippuu kuitenkin monista eri tekijöistä aina käyttöolosuhteista akun teknologiaan saakka.
Viimeisimpien tutkimusten mukaan sähköautojen akut kestävät kuitenkin pidempään, kuin mitä edes valmistajat itse uskovat. Esimerkiksi Teslan akkujen tyypillinen kapasiteetin heikkeneminen on ollut 300 000 kilometrin kohdalla vain alle 10%.
Sähköautot ovat usein myös automaattivaihteisia, mutta sähkömoottorin tarjoaman laajan kierroslukualueen ansiosta vaihteisto ei ole aina välttämätön.
Sähköautojen turvallisuus
Sähköautojen suurin turvallisuusriski on litiumakuston ylikuumeneminen ja ylilataaminen, joka johtaa pahimmillaan tulipaloon. Akuston suuresta energiamärästä johtuen palot ovat usein erittäin tuhoisia niin autolle kuin lähiympäristöllekin, ja palavan akun täydellinen sammuttaminen vaatii sammutusta jopa useita tunteja. Syttymistä pyritäänkin estämään akuston suojausmenetelmin, kuten esimerkiksi sisäisin sulakkein.
Päästöperusteinen autovero, sekä sähköauton hankintatuki
Suomessa sähköautojen hankintaa tuetaan päästöperusteisella autoverolla, joka onkin sähköautojen tapauksessa hyvinkin matala. Veroprosentti on porrastettu ajoneuvon auton valmistajan ilmoittamien hiilidioksidipäästöjen perusteella, jolloin jokainen hiilidioksidigramma lisää veron määrää. Täten esimerkiksi täyssähköautot sijoittuvatkin alimpaan veroprosenttiin.
Monien EU maiden tapaan myös Suomessa valtio tukee sähköauton hankintaa. Tuki on 2 000 euron suuruinen, ja se saa kaikkiin kokonaishinnaltaan alle 50 000 euron sähköautoihin. Hankintatuen rajana käytetty summa kuitenkin rajaa pois suuren osan tarjolla olevista sähköautoista näiden hintojen ylettyessä usein jopa sataan tuhanteen euroon. Hankintatuki on suunnattu myös vain yksityisille asiakkaille, joten yritykset on rajattu kyseisen tuen ulkopuolelle. Tästä johtuen hankintatuelle varatusta kuudesta miljoonasta eurosta on käytetty vasta varsin pieni osa.
Sähköautot Suomen olosuhteissa
Varmaankin suurimmaksi huolenaiheeksi sähköautoissa on muodostunut niiden kyky selvitä esimerkiksi Suomen talvea vastaavissa olosuhteissa. Talvet ovat usein pitkiä, kylmiä ja erittäin lumisia, joka saattaa tuottaa uusimmille polttomoottorilla kulkevillekin autoille ongelmia.
Talvet ja kovat pakkaset aiheuttavatkin usein erityisesti akku- ja sähköongelmia, sillä auton akun varaustila laskee kylmässä.
Mutta toisin kun voisi ajatella, ei sähköauton moottori kärsi kylmästä lainkaan, ja auto lähteekin lämpötilasta riippuen liikkeelle aina samalla kaavalla. Sähköautojen herkkä paikka sijaitsee kuitenkin niiden isossa ajoakussa, joka jäätyessään heikentää auton suorituskykyä ja hidastaa esimerkiksi latausta. Tämä ongelma on pyritty ratkaisemaan akuston lämmityksellä, joka löytyykin kaikista moderneista sähköautoista.
Akun erillinen lämmitys saattaa kuitenkin hidastaa akun latautumista, sillä laturin tulee ensin lämmittää akku sopivaan lämpötilaan ennen latauksen aloitusta täydellä teholla. Sähköautojen matkustamo lämpenee myös niin ikään sähkölämmittimellä, joka kuluttaa akkuvirtaa entisestään. Jotta matkustamon lämmitys ei syö akkua itse matkanteosta, kannattaa matkustamo lämmittää mahdollisuuksien mukaan jo akkua ladattaessa, tai pyrkiä lämmittämään matkustamoa niin vähän kuin mahdollista.
Sähköauto soveltuukin siis loistavasti myös talvikäyttöön, kunhan muistaa ottaa huomioon muutamia asioita niin latauksen, kun ajamisenkin kanssa. Eniten akun kestoon talvella vaikuttaa nimenomaan ajotapa; peräkkäiset jatkuvat kiihdytykset ja jarrutukset syövät kilowatteja siinä missä polttomoottori bensiiniä. Sähköautolla ajaessa onkin siis syytä kiinnittää huomiota tasaiseen ajoon, tämän lisätessä taloudellisuuden lisäksi myös turvallisuutta.
Suomen suosituimmat sähköautot
Vaikka sähköautot kiinnostavat yhä laajempaa osaa autoilijoista, ei myyntimäärät Suomessa ole nousseet kovinkaan dramaattisesti. Vuonna 2019 Suomessa ensirekisteröitiin hieman yli 114 000 henkilöautoa, joista täyssähköautoja oli kuitenkin vain noin 1800 kappaletta.
Vuonna 2019 Suomen myydyin sähköauto oli Tesla Model 3, ja Suomessa myytävistä täyssähköautoista jopa lähes joka toinen kantaa Teslan logoa.
Muita suosittuja sähköautoja Suomessa nähdään muun muassa Nissanilta, Hyundailta, sekä Audilta, mutta näiden merkkien ensirekisteröinnit rajoittuvat vain muutamiin satoihin kappaleisiin.
